Varmemmaksi vakuudeksi mistä halutaan vaieta:
KORKEIMMALLE OIKEUDELLEAsia: Valituslupahakemus ja valitus laitonta uhkausta ym. koskevassa asiassa.Päätös: Turun hovioikeus 12.2.2009Tuomio 265Dnro R 08/465Muutoksenhakija:
Seppo Olavi Lehto
Asiamies ja prosessiosoite:OTK Harri VuorinenLakitoimisto HARRI VUORINENLapintie 9 A 3
33100 TAMPERE
puh. 03-214 9991040-8408 176email harri.pyry@pp.nic.fi
I MUUTOKSENHAKULUPA
Hakijalle on myönnettävä muutoksenhakulupa korkeimpaan oikeuteen ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.
Muutoksenhakuluvan perusteet:
Asiassa tulee myöntää muutoksenhakulupa seuraavilla perusteilla:
- Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi asia on käsiteltävä korkeimmassa oikeudessa.
- Muutoksenhaulle on painava syy, sillä oikeudenmukaisuus ei asiassa ole toteutunut.
Muutoksenhakuluvan perustelut:
Hakijaa on kohdeltu lain edessä epätasa-arvoisesti prosessin ajan aina siitä lähtien, kun hänen tekemänsä rikostutkintapyynnön osalta asiassa syyttäjä teki 27.9.2005 syyttämättäjättämispäätökseen.
Epäilty Sylvain Kipre oli 10.8.2005 seurannut Seppo Lehtoa Tampereella kadulla pitkän matkaa ja seurannut häntä myös erääseen ravintolaan. Ravintolassa Kipre oli riisunut kravattinsa ja paitansa ja käyttäytynyt Lehtoa kohtaan hyökkäävästi. Kipren toimintaa oli kuvailtu ”riehumiseksi”, ”uhoamiseksi” ja ”mesoamiseksi”. Käräjäoikeudessa kuullut todistajat Harala ja Lonnakko olivat kuulleet Kipren Lehtoon kohdistuneet tappouhkaukset.
Syyttäjä totesi syyttämättäjättämispäätöksessään, että ”Kipren käyttäytyminen on ollut yleisen mittapuun mukaan sopimatonta ja häiritsevää. Hänellä ei ole ollut mitään oikeutta eikä hyväksyttävää syytä menetellä kuvatulla tavalla. Jossain olosuhteissa menettely voisi hyvinkin täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Laiton uhkaus edellyttää kuitenkin, että uhatulla on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Tapahtumien taustalla on Lehdon pitkään julkisuudessa jatkunut provosoiva ja loukkaava käytös Kipreä kohtaan. Lehto on tämän menettelyn vuoksi myös 20.6.2005 tuomittu Kipreen vuoden 2004 aikana kohdistamistaan kunnianloukkauksista yhteiseen 3 kk vankeusrangaistukseen. Lehdon ja Kipren tapaamisiin on Lehdon mukaan myös aikaisemmin liittynyt Kipren aggressiivista huutamista. Ruumiillista väkivaltaa ei ole ollut. Nyt tapahtumapaikalla oli paljon muutakin väkeä. Kipren kovista sanoista ja moitittavasta käyttäytymisestä huolimatta katson jääneen näyttämättä, että Lehdolla olisi näissä olosuhteissa ollut perusteltua syytä pelätä vakavan vaaran olevan uhkaamassa turvallisuuttaan.
Kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelyn yrityksestä on vain asianomistajan väite, jota muu esitetty näyttö ei tue. Syytteen nostamiselle ei ole perusteita.”
Käräjäoikeus katsoi Kipren riisuneen ylävartalonsa paljaaksi ja uhanneen Kipreä suullisesti ja uhkaavilla eleillä. Todistajat Harala ja Lonnakko ovat käräjäoikeuden perusteluiden mukaan kuulleet seuraavat tappouhkaukset:
Harala: ” I´ll kill you” ja Kipre oli riisunut yläosansa paljaaksi ja käyttäytynyt aggressiivisesti Lehtoa kohtaan.
Lonnakko: ” …Kipre, joka oli alkanut huutaa suomen ja englannin kielellä Haralan seurassa olleelle miehelle, eli Lehdolle. Kipre oli maininnut tappavansa sinut ja osoitti sormellaan Lehtoa.”
Totean, että Kipren 10.8.2005 Lehtoon kohdistaman hyökkäyksen johdosta Kiprelle määrättiin lähestymiskielto Lehdon suojaksi.
2. TASA-ARVOISUUDEN TAKAAVAT LAIT, SOPIMUKSET JA SEKUNDÄÄRISET OIKEUSLÄHTEET
A) Suomen perustuslain 6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
B) Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.
C) Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
7 artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
30. artikla
Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
3. SEPPO LEHDON TASA-ARVOINEN KOHTELU TÄSSÄ ASIASSA
Jo syyttämättäjättämispäätöksestä lähtien Seppo Lehdolta on konkludenttisesti kielletty ne oikeudet, mitä kaikilla muilla kansalaisilla ja ihmisillä vastaavissa tilanteissa on. Häntä on alusta asti käsitelty häirikkönä, jolla on ollut aikaisempia riitoja Kipren kanssa ja tämän perusteella Kipre on saanut kohdistaa Lehtoon laittoman hyökkäyksen, kunniaa loukkaavia ilmaisuja ja laittomia uhkauksia. Viranomaiskoneisto antoi siis Kiprelle periaatteessa oikeuden mm. uhkailemalla ja loukkaavin ilmauksin kohdistaa tekoja, jotka muissa tapauksissa todettaisiin, kuten syyttäjäkin on asian ilmaissut, täyttävän laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.
Koko käsittelyketjun ajan on viranomaiset olettaneet, että tappamisuhkaukset jäävät siihen tilanteeseen, missä ne on esitetty. Kun käsitellään näinkin vakavia uhkauksia, on kaikissa muissa tuntemissani tapauksissa otettu huomioon uhkan objektiivisessa arvioinnissa uhkauksen vakavuuden lisäksi myös se, että yleensä uhkausta ei ole tarkoitettukaan toteutettavaksi heti vaan se jää vaivaamaan pelkona uhatun mieltä. Tässä tapauksessa mikään viranomainen ei ole ottanut huomioon tätä näkökulmaa.
Seppo Lehto ei ole saanut missään vaiheessa viranomaisten taholta perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Vaikka yksilöllä on oikeus asianosaisaloitteisesti ajaa rikosprosessia, niin se ei vielä takaa tätä ihmisoikeudeksikin katsottua oikeutta tasa-arvoisuuteen lain edessä. Jos oikeusvaltioperiaatteista luovutaan edes yhdenkin kohdalla, niin silloin ne kääntyvät tätä yhtä vastaan ja voimme kutsua tilannetta sivistyneiden käyttämällä kielellä mielivallaksi.
II MUUTOKSENHAKU
- Sylvain Kipre on tuomittava 10.8.2005 tehdyistä laittomasta uhkauksesta, kunnianloukkauksesta ja pahoinpitelyn yrityksestä rangaistukseen.
- Kipre on velvoitettava maksamaan Lehdolle vahingonkorvausta kunnianloukkauksesta 2500,00 ja laittomasta uhkauksesta 3.500,00 laillisine korkoineen tekopäivästä.
- Lehdon maksamat todistelukustannukset käräjäoikeuden osalta seuraavasti:
Harala 12,00 euroa ja Lonnakko 8,00 euroa.
- Kipre on velvoitettava maksamaan Lehdon oikeudenkäyntikulut aikaisemmin
esitettyjen vaatimusten mukaisesti käräjäoikeuden ja hovioikeuden osalta sekä korkeimman oikeuden osalta lisäksi 800,00 + ALV 166,00 euroa ja lisäksi mahdollinen pöytäkirjamaksu. Varaan oikeuden esittää hovioikeuden osalta selvityksen laskusta.
- Lehdon maksettavaksi alemmissa oikeusasteissa tuomitut korvaukset on hylättävä.
- Koska asia olisi tullut saattaa jo syyttäjän toimesta käräjäoikeuteen, on valtio velvoitettava korvaamaan Lehdon oikeudenkäyntikulut kohdan 4 mukaisesti, jolloin Lehto luopuu 4- kohdan vaatimuksista Kipreä kohtaa.
Perustelut: Uudistan kunnioittavasti kaikki aikaisemmin käräjäoikeudelle ja hovioikeuteen muutosvaatimuksen tueksi esitetyt perustelut. Näiden osalta toistaminen on turhaa, sillä ne käyvät ilmi hovioikeuteen osoitetusta muutoksenhakukirjelmästä.
Jos korkein oikeus asian myöhemmän käsittelyn yhteydessä edellyttää muutosperusteiden kirjaamista korkeimmalle oikeudelle erikseen, tulemme sen tekemään pyydettäessä.
Asiallisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaaminen kaikille asianosaisille on oikeusvaltioksi itsensä lukevassa Suomessakin sellainen koko yhteiskuntaa ylläpitävä perusperiaate, että siitä luopuminen edes vähäiseksi katsottavissa asioissa vääristää oikeuslaitoksen tehtäväkentän arpajaisiin verrattavaksi toiminnaksi, jossa oikeuden toteutuminen on sattumanvaraisista tekijöistä kiinni. Tällöin vuosisataisen kehityksen muovaamat oikeudenmukaisuuteen tähtäävät lait muuttuvat merkityksettömäksi makulatuuriksi ja kansalaiset menettävät luottamuksensa puolueettomaan ja riippumattomaan tuomioistuinlaitokseen.
Yksi tahra riittää langettamaan epäilyksen varjon koko tuomioistuintoiminnalle. Tämän jälkiseuraamuksena kansalaisten luottamukseen perustuva uskottavuus tuomioistuinlaitoksemme kykyyn toimia lakien soveltajana kärsii enemmän kuin perusteellisen oikeudenkäynnin takaaminen kussakin yksittäistapauksessa aiheuttaisi kustannuksia. Oikeudenmukaisuuden toteuttamista ei pidä eikä saa mitata vaivannäön määrässä, sillä varsinaisessa toiminnassa aiheettomasti säästetyt ponnistukset moninkertaistuvat tahraantunutta kilpeä uudelleen kiillotettaessa.
Edellä kerrotuilla perusteilla asiassa on hakijalle myönnettävä muutoksenhakulupa ja asia on ratkaistava muutosvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.
Tampere 13.4.2009
LIITTEET Valtakirja
.jpg)
